Lasten toimintaterapia - miten
Terapian suunnittelussa huomioidaan aina koko perhe sekä lapsen kasvu- ja toimintaympäristö. Kuntoutussuunnitelman tavoitteet laaditaan lapsen ja perheen tarpeiden sekä lähettävän tahon suositusten mukaisesti. Terapiassa huomioidaan lapsen sensomotorinen, psykososiaalinen ja kognitiivinen kehitys. Leikki on lapsen luontainen tapa toimia. Leikin avulla lapselle tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaikeitakin asioita, kehittää valmiuksiaan ja oppia uusia taitoja. Soveltamalla toimintaa lapselle mielekkääksi ja sopivan haasteelliseksi tuetaan hänen osallistumista, motivoitumista ja keskittymistä arjen toimintoihin. Lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon. Jatkuva arviointi sekä ympäristön ja toimintojen muokkaaminen kunkin lapsen tarpeiden ja kehityksen mukaan on olennainen osa terapiaa. Ympäristön ja toiminnan tulee olla tarpeeksi haastavaa, mutta myös palkitsevaa niin että lapsi saa onnistumisen kokemuksia.
Toimintaterapian tavoitteena voi olla esimerkiksi:
 |
leikin kehittyminen |
| |
omatoimisuuden lisääntyminen arkipäivän toiminnoissa kuten esimerkiksi pukemisessa ja riisumisessa |
| |
hieno- ja karkeamotoriikan vahvistuminen |
| |
aistitoimintojen kehittyminen |
| |
lapsen näönvaraisen ja avaruudellinen hahmottamisen vahvistuminen |
| |
aloitekyvyn, keskittymisen, itsetunnon ja sosiaalisen kanssakäymisen kehittyminen |
Lasten parissa toimivien toimintaterapeuttien, vanhempien ja muiden lähiympäristöjen tahojen kanssa yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta lapsen harjoittelemat ja omaksumat kyvyt ja taidot siirtyisivät parhaalla mahdollisella tavalla normaaliin arkeen. Opittujen taitojen siirtäminen terapiatilanteista arkeen vaatii joskus lapsen läheisiltä paljon jaksamista, kannustusta ja rohkaisua. Lapsen kanssa toimijoiden tulee olla tietoisia lapsen taidoista, jotta lasta voidaan houkutella käyttämään taitojaan. Terapia sisältää myös ohjausta, keskustelua, palautetta ja konsultointia vanhempien ja muiden lasta hoitavien yhteistyötahojen kanssa.
