Lasten toimintaterapeuttisen kuntoutustarpeen arviointi ja ohjautuminen kuntoutukseen

Lapset ohjautuvat toimintaterapiaan yleensä terveyskeskuksessa tai sairaalassa tehdyn arvioinnin perusteella. Arviointi koostuu toimintaterapeutin tekemistä standardoiduista testeistä, ohjatun ja vapaan toiminnan havainnoista erilaisissa yhteyksissä sekä haastatteluista, joihin osallistuu lapsi, hänen vanhemmat ja muut mahdolliset lapsen kanssa toimijat. Arviointiin osallistuu yleensä myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tiimityöskentelyn päätteeksi lääkäri toteaa kuntoutustarpeen.

Vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi lapsen liikunnallisissa taidoissa, sosiaalisissa taidoissa, keskittymisessä, käden taidoissa, iänmukaisissa itsesta huolehtimisen toiminnoissa tai leikeissä.

Arvioinnissa huomioidaan seuraavia seikkoja: 

  toimintakokonaisuudet; itsestä huolehtiminen (esim. pukeminen ja riisuminen), leikki, koulunkäynti, kotielämään liittyvät toiminnot, vapaa-aika ja lepo
  taidot; motoriset taidot, prosessitaidot sekä psyykkiset ja sosiaaliset taidot, silmän ja käden yhteistyö, koordinaatio, voiman käyttö, vuorovaikutus, oppiminen ja ongelman ratkaisutaidot
   toimintavalmiudet; motoriset (hieno- ja karkeamotoriikka), sensoriset (aistien toiminta), kognitiiviset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet, keskittymiskyky, näönvarainen hahmottaminen, kehonhahmotus ja lihasliikkuvuus
   ympäristössä selviytyminen ja mahdollinen apuvälinetarve.

Kun lapsi ohjautuu toimintaterapiaan voi kuntoutuksen kustantaa keskussairaala maksusitoumuksella, kunnan terveyskeskus tai kansaneläkelaitos. Vanhemmat voivat myös itse olla maksavina asiakkaina tai terapia voi olla esimerkiksi vakuutusyhtiön korvaamaa.

Terapia voi toteutua koti-, koulu- tai vastaanottokäynteinä.